matkakertomuksia

lauantai 7. marraskuuta 2020

Sarvilahden maraton Loviisassa 7.11.2020

Jyväskylän Finlandia Marathonin jälkeen katse suuntautui sopivaan loppusyksyn maratoniin ja Loviisasta löytyi sellainen marraskuun alkupuoliskolta. Silloin saattaisi olla jo luntakin tai ainakin kylmä, märkä ja myrskyinen keli, mutta olkoon. Mutta minkä ihmeen takia maratonin nimi on Sarvilahden maraton eikä Loviisan maraton? Asiat selviää, kun käy paikan päällä.

Innostuimme maratonista tutulla perusporukalla ja ilmoittauduimme Hanskin ja Riston kanssa tapahtumaan juuri ajoissa. Hyvä, että sovimme enää mukaan. Sarvilahden maraton on pieni maraton ja sinne otetaan rajoitettu määrä juoksijoita. Maratonia on järjestetty joskus pari, joskus neljäkin kertaa vuodessa. Puuhamies Kimmo Heikkinen vastasi etukäteistiedusteluihin ripeasti ja pääsimme klo 10 starttaavaan lähtöryhmään. 

APK on the road again

Vallankumouksen vuosipäivänä, lauantaina, olemme jo klo 8 tien päällä ja perilläkin jo tunti ennen starttia. Aamu on aurinkoinen ja vuodenaikaan nähden lämmin. Jo aiemmin sääennustusten perusteella päätin, että shortseilla mennään ja tutkailen vielä montako paitaa tarvitaan. Vanha tuttu pitkähihainen riittää, kaulaan putkikauluri, päähä lippis ja käsiin ohuet käsineet. Huomaan että suuri osa varustuksesta on tuttua maratonilta lähes päivälleen sekä 13 vuoden että rapakon takaa. Nyt on vaan lämpimämpi.

Paikoillaan, valmiina...

Sarvilahden maratonin järjestelyissä korona on huomioitu hyvin. Juoksijat on jaettu eri lähtöihin, lähdöissä on merkitty lähtöpaikat parin metrin välein ja juoksijat käyttävät maskia lähtöpaikalla, samoin kuin ilmoittautumisessakin. Ilmoittautuneiden numerolaput chippeineen ja hakaneuloineen on laitettu kirjekuoriin, jotka ovat riippumassa narulla pyykin tavoin. Ajanotto tapahtuu chipin avulla, joten jokainen saa nettoajan, eikä lähtöviivalle tarvitse tungeksia. Chippi on helppo pyöräyttää nilkan ympärille tarranauhan avulla, eikä sitä siellä juoksussa huomaa.

Startti tapahtuu klo 10. Viskaamme maskit roskiin lähdön jälkeen ja suuntaamme reitille. Ensimmäisessä risteyksessä on ohjaajat paikalla, tämän jälkeen saamme osata ihan itse. Katselin reittivideon aiemmin läpi ja olin hieman huolissani siitä osaisinko suunnistaa joka mutkassa oikein, mutta järjestäjältä asiaa kysyttyäni huoli hälveni. Reitti on tarpeeksi hyvin merkitty, vaikka jossain mutkassa ja muissa ajatuksissa meinaakin askel vetää suoraan. Pelkän videon perusteella tätä reittiä ei kyllä olisi muistanut.

Lihakirveen muotoinen reitti (no lihakirveen näkeminen tässä vaatii jo teurastajan mielikuvituksen)  sijoittuu Loviisan kaupunkialueen länsipuolelle. Lähtö on jäähallilta Seppäläntietä eteläänpäin ja pian siirrytään kadulta soratielle ja peltoalueelle. Ensimmäinen kymppi on pääasiassa sorapohjaista leppoisaa maalaismaisemaa. Juoksemme sen Hanskin kanssa kimpassa ja minulle melkein liian kovaa vauhtia. Tai ihan ihan. Nopein kilometri on alle 5 min. Maksan siitä hinnan vielä, mutta olen tottunut siihen. 

Soraosuuden loppupäässä lähellä Helsinkiin menevää tietä 170 on todella komea kartano, jolla on komea historiakin, Suur-Sarvilahden kartano. Tämän minä selvitän vasta jälkikäteen, mutta nyt juoksemme Sarvilahdentietä kohti kartanoa, jonka kuitenkin kierrämme kaukaa oikealta, ennen kuin pääsemme Helsinkiin menevälle vanhalle tielle 170. Tässä kohden on myös reitin raskain osa, kunnostettua soratietä, jota ei autot vielä ole tarpeeksi polkeneet juoksijan jalalle sopivammaksi. Ei se vielä ensimmäisellä kerralla kovin raskas ole, mutta toisella kierroksella tuntuu jo enemmän.

Suur-Sarvilahden kartano Kuva:Kotipuutarha https://www.kotipuutarha.fi/hernepensaselamaa/2018/09/27/suur-sarvilahden-kartano-ja-puutarha


Suur-Sarvilahden kartano on barokkivaikutteinen kartanolinna entisen Pernajan kunnan alueella LoviisassaItä-Uudellamaalla. Amiraali Lorentz Creutz aloitti sen kolmikerroksisen päärakennuksen rakentamisen vuonna 1672, ja se valmistui vuonna 1683. Creutzin suvun jälkeen kartanon omistajuus siirtyi von Bornin suvulle. 1950-luvulla kartano siirtyi Svenska Kulturfondenin omistukseen lapsettoman pariskunnan Alix ja Ernst von Bornin testamentin myötä. Päärakennuksen suunnittelusta on vastannut rakennusmestari Acfatius Groneberg. Sitä korjailtiin ja uudistettiin 1700-luvulla sekä vuonna 1883, jolloin muutostöistä vastasi F. A. Sjöström. Rakennuksessa oli alun perin hollantilaistyylinen säterikatto, mutta rakennuksen muutosten yhteydessä se poistettiin, kunnes taas palautettiin takaisin vuonna 1934. Kartanon edustaa hallitsee barokkipiha, jota reunustaa kaksi yksikerroksista siipirakennusta. Läntisellä siipirakennuksella on yhtä pitkä historia kuin itse päärakennuksella, itäinen siipirakennus on puolestaan peräisin 1880-luvulta. Lisäksi kartanoalue käsittää muun muassa barokkityylisen puutarhan. Sille loihti nykyisen ilmeen P. Olsson 1930-luvulla. Sarvilahden nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1348 kuningas Maunu Eerikinpojan kirjeessä, jossa tilan omistajaksi mainittiin vapaasäätyinen Anders Munck. Kartano ympäristöineen kuuluu Museoviraston määrittelemiin Suomen Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Lähde: Wiki

Kohta on edessä päällystetie ja käännös vasemmalle kohti Helsinkiä.  Sinnepäin käydään juoksemassa noin 7 km mutka. Jos mutkaa ei juostaisi, kierroksen pituudeksi tulisi n. 14 km. Silloinhan maratonin voisi juosta kolmena kierroksena, pääni alkaa suunnitella. No, juostaan nyt vaan ja annetaan muiden suunnitella tämä maraton... Karkeasti arvioiden puolet matkasta on eteläistä peltoista osuutta ja toinen puoli tien 170 vartta.

Kymppi tulee täyteen heti pikitiellä ja alle 54 minuutin. Sen jälkeen on pian huoltopiste, joita on viiden kilometrin välein. Vasemmalla voi vielä nähdä kartanon toisesta suunnasta. Tämä osuus on vilkkaampi, kun vastaan tulee juoksevia kohtalotovereita. Hanski lähtee menemään omalla vauhdillaan ennen kääntöpistettä. Minä yritän pitää suurin piirtein nykyistä vauhtia yllä. Keli on marraskuun keliksi todella hieno ja vielä monia kaksipyöräisiäkin on liikenteessä. 

Kääntöpaikan luota kääntyy tie Pernajaan, Pernå. Sellainen juomakin on... Takana tuleva juoksijapari lähenee. Pidän kuitenkin vielä vauhtia, enkä päästä heitä aivan lähelleni. Mutta pääsevät he kyllä. Myös Loviisa ja ensimmäisen kierroksen loppu lähenee. Sinnittelen sijoituksessani puolivälin mitta- ja juomapaikkaan, joka on myös lähtö ja maali, saakka. Ensimmäinen puolikas menee aikaan 1:56.

Tankkaan hieman ja lähden uudelle kierroksella. Nyt minut ohitetaan kevyesti, vauhtini on hidastunut. Toisella kierroksella reitti näyttää jo tutulta, enkä oikeasti ole vaarassa eksyä, varsinkin kun edessä näköpiirissä on muita juoksijoita. Hanski tulee vastaan kummallakin kierroksella, samoin Risto. Teijo tuli mukaan jälkimmäisessä lähdössä ja tulee vastaan toisella kierroksella. Kanssajuoksijoita kannustetaan olipa he tuttuja tai ei, menossa tai tulossa, ekalla tai tokalla...

Väsymys tuntuu. Tiedostan ryhdin huononemisen ja korjaan sitä, se auttaa jonkin verran. Ja kilometrit kuluvat koko ajan soratiellä. Kartanon jälkeen tuleva huonompi sorapätkä tuntuu jo raskaalta. Asfaltille pääsy helpottaa. Ja juottopisteet. Sekoitan urheilujuomaa ja vettä. Syön banaaninpalan, vaikka yököttää. 

Toisella kierroksella käsineitä ei enää tarvitse, mutta kädessähän ne kulkevat mukana. Välillä auringon lämmittäessä käärin hihat ylös, sitten taas viileämmässä lasken ne takaisin. Pidän tästä oranssista paidastani, se mukautuu moneen keliin.

Maali lähenee, voimat vähenee. Ei ole voimia minkäälaiseen kirin tapaiseen, mutta ei tarvitsekaan. Toinen kierros on 26 minuuttia hitaampi kuin ensimmäinen. Pääsen maaliin ja nimeäni kuulutetaan. Saan mitalin ja tuotepaketin (bansku ja juomaa), luovun chipistä. Hanski on ollut maalissa jo puolisen tuntia. Maalialueella heitetään leppoisaa juttua, mutta minulla ei juttu luista, olen todella väsynyt ja tuntuu kuin kielikin olisi puutunut.

Maalissa. Hanski kuvaa.

Risto maalissa


Onkohan sinne lentänyt jotain kuraa, vai? Kuva Hanski

Mitalimiehet valmiina kotimatkalle.

Paluumatkalla olen alkuun väsynyt ja hiljainen, mutta voimat palaavat, kieli alkaa kulkea ja tunnelma ei ole koskaan laskenutkaan. Kotimatka sujuu nopsaan.


15 152 Kähkönen, Juha Marathon MC 01:56:02 + 02:22:27 = 04:18:28


Ei kommentteja: