Lähes pakkomielteinen haaveeni on ollut juosta maratoni joskus hallissakin. Neljänsadan metrin rinkulaa kierretään täysmatkalla 105 kertaa ja vielä puolikas päälle, eräänlainen talvisotajuoksu siis. Asiaatuntematon voisi luulla tätä tylsäksi, mutta hallijuoksussa saattaa olla tapahtumia enemmän kuin pienessä kylämaratonissa. Porukka tulee tutuksi, ainakin selästään. Missäpä muualla näet voittajan kisan aikana kymmeniä kertoja. Eikä juoksu oikeastaan tapahdu hallin sisällä vaan pään sisällä.
APK-hallimaratonille otetaan yhteensä kuusikymmentä juoksijaa. Juoksuradalla on käytössä kolme ulointa rataa ja pinnoitteeksi ilmoitetaan Spurtan BV/12 mm. Kysyttäessä selviää myös järjestävän seuran, APK-maratoonarit, nimen merkitys.
Lähtölaukaus kajahtaa komiasti hallissa klo 13 ja lähdemme kierroksille. Alkumatkasta pidämme Hanskin kanssa saman tahdin. Välillä Risto häviää muutaman kierroksen ajaksi jonnekin omille asioilleen. Hallissa on huolto ja väliaikapalvelu neljänsadan metrin välein. Valkokangas näyttää menneen kierroksen ajan ja jäljelläolevien määrän. Kelloa tai kilometrilukemaa ei ole, mutta nehän ovat noista lähtötiedoista helposti laskettavissa. Otame tavaksemme tankata aina viidellä jaollisilla kierrosmäärillä.
Aikansa kuluksi ehtii laskemaan kierroksia ja kilometrejä. 105 on jaollinen kolmella, joten 35 on kolmannes ja 70 kaksi kolmannesta. Mielenkiintoisia tietoja nämäkin. Tankkausväli kymmenen kierroksen välein on 4 km. Välillä pää menee sekaisin. Välillä pää selviää. Maantiemaratonia useammin täällä sortuu ajattelemaan ja laskemaan jäljellä olevaa matkaa.
Maratonikeräilijöiden ykkösmies Kalevi Saukkonen on mukana myös. Hänet ohitan alussa joka toisella kierroksella. Opin tuntemaan myös selät, jotka ohittavat minut usein. Neljän tunnin jäniksen juoksun tunnistaa äänestä joka lähestyy takaa kengät suhisten. Naisten voittajan saapuessa maaliin minulla on vielä yhdeksäntoista kierrosta jäljellä. Ihailen sisukkaita kannustajia, jotka jaksavat seistä paikallaan radan varressa ja kannustaa kohteitaan parin kolmen minuutin välein.
Juoksemme ensimmäisen puoliskon Hanskin kanssa, mutta sitten minun vauhtini hiipuu. Sehän on ymmärrettävää, sillä minun harjoitteluni on ollut vähäisempää, juoksin kaksi viikkoa sitten vain puolikkaan kun Hanski juoksi kokomaratonin. Puoleen väliin kuluu aikaa noin kaksi tuntia ja yksi minuutti. On se hivenen kovempi kuin edellinen puolikas.
Puolikkaan jälkeen huomaan kierrosajoissa kasvun. Saan myös jonkinasteisia krampinoireita. Pehmeä alusta toimii erilailla kuin katu tai maantie. Koskaan minulla ei ole ollut pahoja kramppeja kesken juoksun, joskus pientä kramppaamista aivan juoksun lopussa urheilukentän tartaanille saavuttaessa. Nyt tässä mennään koko ajan pehmoisella alustalla. Pysähdyn ja yritän venytellä, vaikka se onkin minulle vierasta touhua.
Viimeisellä kolmanneksella meno hyytyy entisestään. Risto ottaa alussa jääneitä kierroksia takaisin ja ohittelee minua. Isku tuntuu oksetuselimissä ja heittäydyn kävelemään. Saan hyvää juttuseuraa ja kävely sujuu mukavissa tunnelmissa. Mikäpä kiire tässä maaliin on ja kyllä sinne alle viiden tunnin tälläkin kertaa mennään.
Keskustelukumppanini Sami täyttää tänä vuonna tasakymmeniä ja sen kunniaksi on päättänyt juosta maratonin joka kuukausi. Takana on kaksi viikkoa sitten juostu Gran Canaria ja edessä Maltaa ja Pariisia.
Kävelemme kierroksen, juoksemme kierroksen, liikkeelle lähtö kävelyn jälkeen on vaikeaa. Oksettaa. Tarjolla olisi Marie-keksejä ja vihreitä kuulia, mutta ei maistu mehukattikaan, hädintuskin vesi. Risto ohittelee useasti mutta hänellä on kuitenkin vielä kierros enemmän jäljellä, kun minulle lopulta alkaa viimeinen. Samilla on neljä jäljellä ja Hanski on ollut maalissa jo aikaa sitten. Pääsen maaliin. Vielä kierros ja Ristokin pääsee maaliin. Hänen vauhtinsa on pysynyt melkoisen tasaisena koko matkan ajan.
Kolmikko maalissa.
Sitten kotiin. Mitäs turhia suihkuun tämänvertaisten hikoilujen takia. Keli on kehno ja näkyvyys huono, välillä ilmeisesti jopa ukkostaa kun salama välähtää tien varressa mutta onneksi vaarattomasti, ei osu kohdalle. Väsyttää ja nälkäkin olisi, mutta ruoka ei maistu ennen kuin Huittisissa. Matka sujuu mukavasti päivän kokemuksia kerraten. Päivä on täysi kun tiputtelen matkatoverit koteihinsa. Kotona kulkijaa odottaa iltaruoka ja sehän jo maistuukin.
4:37:43,5
Sij.
|
Nro
|
Nimi
|
Seura
|
Viimeisin sijainti
|
Kierrokset
|
Jälj.
|
Nopein
|
Ka.
|
Hitain
|
Yht.
|
|---|
| 28. | 53 | Juha Kähkönen | Marathon MC | 42,195 | 105 | 0 | 0:02:13.2 | 0:02:37.9 | 0:04:13.8 | 4:37:43.5 |
Ai niin, se APK tarkoittaa "aina pois kotoa"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti