matkakertomuksia

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Gran Canaria Maratón 25.1.2015


Tällä maailman kulmalla en ole ennen juossutkaan. Gran Canarian pääkaupunki Las Palmas on yllättävän suuri, lähes puolen miljoonan asukkaan kaupunki. Tammikuun ilmasto on suomalaiselle juoksijalle juuri sopiva. Parin tunnin aikaero helpottaa mukavasti sunnuntain aamuheräämistä. Kello seitsemän olemme aamupalalla hotellin kattoravintolassa, kun aurinko vasta suunnittelee nousemistaan. Monet muutkin aamupalastelijat vaikuttavat juoksijoilta. Juoksu starttaa klo 9 ja lähtöpaikka on vain parin kilometrin päässä, joten aamupalan jälkeen on sopivasti aikaa muille aamutoimille ja siirtymiseen starttipaikalle. Mittari näyttää +17 astetta.

Lento oli eilen ja sen jälkeen oli vielä hyvin aikaa noutaa numerolaput ja luoda ensisilmäys rantaraittiin. Tänään tehdään laajempi tutustumiskierros ja sen jälkeen onkin viikko aikaa palautustankkaamiseen ja muihin turistin töihin.

Lähtöalueella törmään heti tuttuihin suomalaisiin juoksijoihin. Täällä on suomalaisia mukana pari-kolmekymmentä. Juoksijoiden kokonaismäärä on seitsemisen tuhatta, joista täysmatkalle lähtee vajaat pari tuhatta. Asetun ilmoittamani aikatavoitteen perusteella määräytyneeseen lähtökarsinaan. Se on viimeinen, tarkoitettu hitaimmille juoksijoille, jotka eivät usko pääsevänsä maaliin alle kolmen ja puolen tunnin. Sellaisiin aikoihin en usko minäkään. Kas, tuttuja häjyjä on täälläkin, Mauriin törmää melkein missäpäin maailmaa tahansa.

Lähtölaukaus pamahtaa, mutta kestää aikansa, ennen kuin pääsen lähtöviivalle asti. Ajanottochippi on numerolapussa, mutta myöhemmin selviää, ettei täältä saa omaa todellista aikaa erikseen, vaan pelkästään viralliset väliajat ja tuloksen. Jää arvoitukseksi kuinka kauan matelu viivalle kesti.

Aloitan matkanteon hyvävoimaisena ja tarpeeksi levänneenä. Edellisestä lenkistä on täsmälleen kaksi viikkoa, silloin keliolosuhteet olivat aivan toisenlaiset. Nyt varusteena on shortsit ja hihaton juoksupaita. Puhelin perstaskussa tallentaa reittiä. Edellisen maratonin jälkeen olen pitänyt lenkkeilyssä parin kuukauden mittaisen tauon yskän ja flunssan vuoksi, varsinaista sairastelua eikä kuumetta tähän jaksoon ei kuitenkaan sisältynyt. Tuntuu siis että olen levännyt tarpeeksi. Katsotaan miltä tuntuu muutaman tunnin kuluttua.


Kannustus on hyvää, ihmiset huutelevat amorea tai jotain sellaista (animo = kannustan). Juottopisteitä on hivenen harvemmassa kuin monessa muussa juoksussa. Otan joka pysäkillä sekä urheilujuomaa että vettä. Voimajuoma on mukeissa ja ja vesi pulloissa, joten ensin kulaus energiaa ja sitten vesipullon kanssa on liikkeelle, siitä on helppo hörppiä matkalla. Koska ei ole helteistä, juomiseen ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Reitti kulkee hotellimme vierestä ja pistän vaimolle tekstarin. Olen arviooni nähden etuajassa. Emme ehdi tapaamaan. Etenen Playa de Las Canterasin rantaa ja ensimmäinen puolikas on valmis. Puolikkaan keskivauhti on ollut jokseenkin tarkkaan 6 min/km.


Järjestäjällä oli sekä liikkuvia että paikallaan pysyviä kuvaajia.

Toisella kierroksella tie on tyhjempi. Juttelen juostessani muutamien kanssa ja bongaan paidoista mistä kukin on, monet ovat paikallisia, monet taas pohjoismaista, kannustusporukat heiluttelevat lippujaan. Paikalliset juoksijat eivät tunnu juuri englantia haastavan. Kuulutuksia on siellä täällä ja kuulen nimenikin mainittavan. Ohitan avojalkajuoksijan, mies on Indianasta. Kaksi urheilullista nuorta naista juoksee takaa rinnalleni, mutta eivät kiihdytä ohitse asti. Moottoripyörä ajaa ohitse ja pysähtyy kadunkulmaan, kuvaaja hyppää kyydistä ja suuntaa putkensa meihin. Matka jatkuu, huomaan etteivät neitoset menekään ohitse vaan jättäytyvät jälkeen. Jonkun ajan kuluttua vilkaisen taakseni eikä heitä enää näy. Höh, kävivät vain poseeraamassa. Onkohan kuvat kohta jossain mainossivustoissa... Turistipariskunta toivottelee Merry Christmasia ameriikanmurteella, tajuan viittauksen joulupukkiin ja toivotan hyvät uudet vuodet. Ihmiset ovat iloisia ja kannustavia.

Vilvoitteluun tarkoitetut sienet ovat Gran Canaria -saaren muotoisia.
Juoksijoiden asuissa on sekä ajankohtaisia että henkilökohtaisia viestejä. Je suis Charlie -pariskunta juoksee edelläni. Riiassa juoksijatyttö julisti Proud to be Ukrainian. Barcelonassa oli reitin varrella oransseihin pukeutuneita tiibetiläismunkkeja. Syöpää vastaan juostaan paljonkin. Moni juoksee edesmenneen läheisensä muistoksi.

Keli on ollut juoksemiseen varsin sopiva, mutta pieni tihku muuttuu ihan oikeaksi vesisateeksi. Ei miksikään kaatosateeksi, mutta kuitenkin - tuntuu hieman huvittavalta, että on matkustanut tänne etelän aurinkoon juoksemaan vesisateessa, kun en juuri muualla ole sadesäällä sattunut maratoneja juoksemaan. Sade sinänsä ei haittaa, se vain virkistää, mutta se tekee tiiliset jalkakäytävät liukkaiksi. Punatiilistä polkua on yhtäjaksoisesti useita kilometrejä reitin pohjoisosassa. Ohuella kaistaleella, jonka kautta La Isletan niemi yhdistyy pääsaareen, juoksemme edestakaisin rinnakkaisia katuja, kunnes on aika siirtyä viimeiselle rantaosuudelle. Liian myöhään tajuan taas ilmoittaa etenemisestäni, joten en näen puolisoani tälläkään kierroksella. Onneksi hän on kuitenkin ollut kannustamassa muita juoksijoita. 

Sports Trackerin tallentamaa
Merituuli puhaltaa navakasti ja vettä tulee taivaalta, mutta meno on mukavaa ja yleisö kannustaa iloisesti Play de Las Canterasin varrella, kun lähestyn maalipaikkaa Alfredo Kraus Auditorion luona. Kellotaulu näyttää bruttoaikaa, joka on vielä alle 4:20. Hyvävointisena ja hyvissä voimin juoksen maaliin. Saan mitalin, juomaa, hedelmiä, kaikkea sitä mitä on luvattu. Noudan reppuni ja kävelen hotellille rantaa pitkin. Kannustan samalla niitä, jotka vielä ovat matkalla. Oma keikka on heitetty, on palauttelun ja normaalimman lomailun aika. Illalla tankkaan pihviä ja punaviiniä.

Maalissa ajalla 4:19:35
Mitalissakin on saaren muoto. Selfie.

Loma kestää viikon. Kotimaan kelejä muistellessa aamulenkkeihin tulee lisänautinnollisuutta. Tiistaiaamun palauttavan lenkin aikana reidet ovat vielä aika tönköt, mutta loppuviikosta ei enää muista maratonia juosseensakaan.

Kuvat: DISA Gran Canaria Marathon sivuilta http://grancanariamaraton.eu

Vauhtinjako
5K      582    00:31:09        06m 13s / km
10K    628    00:59:44        05m 43s / km
15K    639    01:29:45        06m 00s / km
20K    617    02:00:19        06m 06s / km
Media 585    02:06:11        05m 20s / km
27K    578    02:42:59        06m 14s / km
31K    504    03:07:26        06m 06s / km
36K    488    03:39:29        06m 24s / km
Meta   558    04:19:35        06m 10s / km

2 kommenttia:

kohti100+ kirjoitti...

Onnittelut Juha ! Hieno juttu & komia mitali -erikoisen hyvä.

3H-Kerho kirjoitti...

Onnittelut Juha. Kyllä minäkin vielä joskus :)